Yhteystiedot | På svenska | In English | Sivukartta | Intranet
Tunturikeimiö

Tervetuloa Tunturikeimiölle!

Nähtävää

Tunturikeimiön lähettyvillä riittää nähtävää ja koettavaa: Keimiötunturi, Särkitunturi, Pyhäjoen luontopolku, Punainenhiekka, Keimiöniemen kalakentät, Vaeltajan risti, Pallastunturit....

Maisemaa Särkitunturilta.

 

 

 

 

 

 

 


Keimiötunturi
Jerisjärven pohjoisrannalla kohoavan Keimiötunturin huippu nousee 614 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 350 metriä Jerisjärven yläpuolelle. Tunturia pidetään yhtenä seudun parhaista näköalapaikoista. Saavuttaakseen parhaat näkymät retkeilijän kannattaa tehdä pieni kierros huipun ympäri.

Luonnonpolku Keimiötunturille lähtee Tunturikeimiön pihasta, kodasta 100 metriä ohi ja vasemmalle. Huipulle on matkaa n. 2,5km.

 

Särkitunturi
Särkitunturia voi juuri ja juuri kutsua tunturiksi, sillä metsä verhoaa vuorentynkää aivan lakea lukuun ottamatta. Vaikka tunturin huippu jää korkeudeltaan 500 metrin alapuolelle, pidetään laelta avautuvaa näkö-alaa yhtenä Länsi–Lapin parhaista.

Huipulle johtaa helppokulkuinen, noin kolmen kilometrin pituinen soritettu retkeilypolku.Taival alkaa levähdyspaikalta Särkijärven ja Muotkavaaran väliseltä tieltä. Puolessa välissä, Särkivaarassa, on kota ja uintipaikka. Tunturin huipulta löydät tulentekopaikan ja siellä on myös mahdollisuus uida.

 

Pyhäjoen luontopolku
Pyhäjoen luontopolku kuuluu monipuolisuutensa vuoksi ehdottomasti Pallas-Yllästunturin päiväretkikohteiden parhaimmistoon. Saman lenkin varrelle on onnistuttu haalimaan monia erilaisia kasvuympäristöjä ja näkymiä. Luontopolun opastaulujen tiedot ovat jo luonnon rikkaudesta johtuen monipuolisia, mutta paikallisen kulttuurihistorian ja kansallispuiston tutkimustoiminnan esittely parantaa vielä upeaa kokonaisuutta.

Kolmen ja puolen kilometrin pituinen luontopolku alkaa Jerisjärven ja Raattaman väliseltä tieltä Pallasjärven rannan tuntumasta. Osa reitistä on sorastettu ja kosteat kohdat on katettu pitkospuin, mutta muutamat juurakot ja kivikot vaativat tukevia retkikenkiä.


Punainenhiekka, Pallasjärvi
Pallasjärvellä on useita hiekkarantaisia lahtia, joiden hiekka on väriltään vaaleanruskeaa. Punaisenhiekan ranta on poikkeus, sillä 350 metriä pitkän rannan hiekka on nimensä mukaisesti punertavaa. Rannalta avautuu upea näkymä Pallasjärvelle ja sen takana kohoavalle Pallaksen kerojen ryppäälle.

Ranta on suosittu uimapaikka. Retkeläiset voivat levähtää viereisellä autiotuvalla tai paistaa makkaroita nuotiopaikalla. Punaisellehiekalle on vajaan puolen kilometrin patikointi Majavaojan tietä.



Keimiöniemen kalakentät
Kalaisa Jerisjärvi on houkutellut paikalle erä– ja keräilytaloutta harjoittavia ihmisiä jo tuhansia vuosia. Kaukonautinnan jatkuessa Jerisjärven saariin ja rannoille nousi lisää kalapirttejä ja monet paikat nimettiin kalamiesten kotipaikan mukaan. Monista kalapirteistä ja –saunoista on nykyään jäljellä enää epämääräisiä ja sammaloituneita tulisijan kivikasoja, jos niitäkään.

Keimiöniemen länsirannan kalakentät ovat kuitenkin säilyneet jälkipolville. Rannalla kohoaa yli 300 metriä pitkänä ketjuna peräti 18 kalapirttiä, joista vanhimmat on rakennettu 1700-luvulla, mutta suurin osa on peräisin 1800 – luvulta. Keimiöniemen kalapirtit valittiin 1970– luvulla yhdeksi maamme seitsemästä ihmeestä. Koko niemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.

 

Vaeltajan risti, Olos
Oloksen pohjoisrinteelle on pystytetty arkkitehti Jarmo Lokion suunnittelema Vaeltajan risti. Piispa Samuel Salmi siunasi hengellisen hiljentymispaikan käyttöön kesällä 2007. Vaeltajan risti tunnetaan myös nimillä Johanneksen risti sekä Ekumeeninen vaellusristi.

Risti on valmistettu puusta ja sen ympärille on ladottu istuimia Muonion kirkon entisistä porraskivistä. Kirkollisten tilaisuuksien ja retkeilijän hiljentymishetken taustana kohoavat Pallastunturien upeat kerot.

Kohteen pysäköintipaikalle on opastus Muonion ja Särkijärven väliseltä tieltä. Parkkipaikalta ristille pääsee helposti kävelemällä Oloksen tuulivoimaloille vievää huoltotietä noin kilometrin matkan.


Pallastunturit
Pallas on luonnonrauhaa hakevat retkeilijän tyyssija. Kansallismaiseman kerot ovat pysyneet lähes luonnontilaisina, sillä ainoastaan pieni osa Laukukeron rinteestä on valjastettu lasketteluun. Palvelut pelaavat Pallaksella, mutta suurten keskusten humu ja vilinä puuttuvat.

Hyvällä kelillä kannattaa suunnata Taivaskerolle, jonka huippu kurkottaa Länsi-Lapin tuntureista kaikkein korkeimmalle, eli 809 metrin korkeudelle merenpinnasta. Huipun kautta kiertää yhdeksän kilometrin pituinen silmukka. Sille vaihtoehtona on Palkaskeron rinteillä kaarteleva seitsemän kilometrin lenkki. Jos tunturien huiputuksen tuntuvat liian vaativilta, kannattaa patikointikohteeksi valita Vatikurun luontopolku.

Talvella Pallaksen ympäristössä risteilee päiväretkeilijälle sopivia latuja. Ne väistävät korkeimmat huiput, mutta tuuli ja pakkanen kovettavat kerojen hanget kantaviksi. Kauniilla ilmalla hiihtäjä voi siten suunnata suksensa omille urille ylös tunturiin.

Pallastunturin luontokeskuksen maksuton näyttely esittelee Pallas-Yllästunturin
geologiaa, kasveja ja eläimiä unohtamatta. Opastuskeskus tarjoaa vierailijoilleen tietoa seudun retkeilymahdollisuuksista ja matkailupalveluista. Talven ja kesän sesonkiaikoina opastuskeskus avaa ovensa päivittäin, hiljaisempina kuukausina tietoa tarjotaan arkipäivisin.