1938–1955 Sotavuodet ja niistä toipuminen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Yhteystiedot | På svenska | In English | Sivukartta | Intranet

Naiset luovat turvallisen maailman.

1938–1955 Sotavuodet ja niistä toipuminen

Tutustu kuviin sivun alalaidassa

 

                                      1939–1945: Talvisota, jatkosota ja Lapin sota

 

Rajaseututyö ja liiketoiminnan laajentuminen

1938–1940-luku: Sotavuosina tehtiin rajaseututyötä Petsamossa ja Sallassa paikallisten asukkaiden tukemiseksi haasteellisten olosuhteiden keskellä.

Vuodesta 1928 alkaen NNKY-liiton omistamat yhtiöt harjoittivat NNKY:n Oman talon valmistuttua liiketoimintaa hotelli- ja leipomoalalla. Yhtiö omisti Leipomo NNKY:n myymälöineen sekä hotellit Helsingissä (Hospiz, myöhemmin Hotelli Helka), Kokkolassa (Hanna) ja Kouvolassa (Hilppa). Hotelli Helka jatkaa edelleen toimintaansa NNKY:n omistuksessa. Sotavuosina Oman talon sijainti Helsingin ydinkeskustan ulkopuolella osoittautui siunaukseksi; pommit eivät osuneet rakennukseen ja leipomon merkitys kaupunkilaisille korostui.

Naisten hiihtoharrastus ja rakennusprojekti Keimiö-tunturilla

1949 ostettiin tontti Keimiö-tunturilta, Muoniosta. Tarkoituksena oli saada naisille mahdollisuus hiihtoharrastukseen Lapissa, esimerkiksi hiihtokursseilla. Tunturikerhot eri puolilla Suomea keräsivät varoja Naistenmajaa varten. Ensimmäisten vuosien aikana naiset raivasivat tontin sekä rakensivat ensimmäisen majan. Paikasta muodostui suosittu matkakohde. Tie majalle rakennettiin 1960-luvulla, ja paikka on edelleen NNKY:n omistuksessa, nyt Tunturikeimiön nimellä.

 

Lastentarha, pakolaistyö ja hiljaisuudenretriitit

Helsingin NNKY:n lastentarha aloitti toimintansa 1955 NNKY:n toimitalossa. Varsinkin näyttelijöiden lapset jonottivat lastentarhaan. Lastentarha lopetti toimintansa vuonna 1972, kun kunnat alkoivat tarjota lasten päivähoitoa.

Vuonna 1952 NNKY aloitti pakolaistyön osana lähetystyötään. Lisäksi NNKY otti jo 1920-luvulla syntyneet Hiljaisuuden päivät ja retriitit hengellisen kasvun välineiksi. NNKY:n ruotsinkieliset (KFUK) viettivät ensimmäiset ”retreat-päivät”.

 

Kuvat: Suomen NNKY-liiton arkisto