1916–1937 Elämää Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Yhteystiedot | På svenska | In English | Sivukartta | Intranet

Naiset luovat turvallisen maailman.

1916–1937 Elämää Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella

Tutustu kuviin sivun alalaidassa

1917: Suomi itsenäistyi, ja naiset saivat neljän viikon äitiysloman. Maan itsenäistymistä seurasi sisällissota, joka jakoi maata. 1919: Aiemmin ansiotyötä saivat tehdä vain naimattomat naiset. Nyt naimisissa olevat naiset saivat luvan tehdä työtä sekä perustaa yrityksen ilman aviomiehen lupaa. 1926: Naiset saivat oikeuden tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet. Ensimmäinen nainen nimitettiin ministeriksi. Vuonna 1930 naimisissa olevat naiset vapautuivat miehensä holhouksesta. 1937 saadaan laki äitiysavustuksesta vähävaraisille naisille.

 

NNKY sosiaalityön uranuurtajana

Vankeinhoitoyhdistyksen pyynnöstä vuonna 1918 useat NNKYn paikallisyhdistykset lähettivät sotavangeille vaateavustusta. Sisällissodan jälkeen valtio pyysi järjestöjen apua sotaorpojen huolehtimiseksi. Enimmillään NNKYllä oli yksitoista lastenkotia.

Naisten siirtyminen työelämään antoi NNKYlle syyn aloittaa teollisuuskeskustyön v. 1919, jolla tuettiin työssäkäyviä naisia heidän arjessansa. Teollisuuskeskustyö oli hengellistä, sivistävää ja virkistävää toimintaa työläisnaisille. Se kattoi myöhemmin myös sosiaalipalveluita.

 

"N.N.K.Y. on maan ainoa oman talon omistava naisjärjestö."

Teollistumisen seurauksena naisia muutti kaupunkeihin. Naisille haluttiin luoda turvallinen paikka asua ja toimia. Vuonna 1920 saatiin keräyslupa NNKYn taloa varten ja ostettiin tontti Helsingin Kampista. Rakennus rahoitettiin lahjoituksilla sekä myymällä osakkeita, kartonkisia tiiliskiviä ja kangaskukkia. Talon suunnitteli yksi Suomen ensimmäisistä naisarkkitehdeista, Wivi Lönn, joka myös asui talossa kuolemaansa saakka.

Vuonna 1928 NNKYn Oma talo, Hotelli Helkan rakennus, valmistui ”kauas Helsingin keskustasta”, kuten aikalaiset arvostelivat. Talon vihkiäisiin osallistui mm. tasavallan presidentti Relander.

 

NNKY partion voimakkaana edistäjänä Suomessa

Vuonna 1924 vihittiin 13 ensimmäistä partiojohtajaa. Partioryhmät olivat toimineet jo 1910-luvulta alkaen. NNKY:n piirissä toimii edelleen neljä lippukuntaa: Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.

Paikallisyhdistyksiä oli v. 1927 eri puolilla Suomea yhteensä 71. NNKY erosi NNKYn Maailmanliitosta v. 1930 näkemyksellisten erojen vuoksi, ja liittyi takaisin v. 1947 mahdollistaakseen kansainvälisen yhteistyön.


Kuvat: Suomen NNKY-liiton arkisto

Lisää kuvituskuvia tulossa.