1896–1915 Tsaarinvallan alla
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Yhteystiedot | På svenska | In English | Sivukartta | Intranet

Naiset luovat turvallisen maailman.

1896–1915 Tsaarinvallan alla

Suomen NNKY syntyi tsaarinvallan aikaiseen ja teollistuvaan Suomeen – aikaan, jolloin naisilla ei ollut esimerkiksi äänioikeutta tai oikeutta tehdä työtä ilman miehen lupaa. Naiset kaipasivat niin yhteiskunnallista kuin hengellistä itsenäisyyttä.

Tutustu kuviin sivun alalaidassa

1844 ja 1849: Ensimmäinen NMKY perustettiin Englannissa ja NNKY Ranskassa

1894: NNKY:n Maailmanliitto perustettiin.

1895: Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa päätettiin perustaa NNKY. 

NNKY:n perustajiin kuuluivat Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun johtajatar ja ensimmäinen puheenjohtaja Ottilia Stenbäck (1848–1939) sekä vapaaherratar Louise af Forselles (1850–1934). Stenbäck oli suomalaisen naiskasvatuksen uranuurtajia, joka vaikutti NNKY:ssä aktiivisesti aina 81-vuotiaaksi saakka. af Forselles painotti NNKY:n puheenjohtajana liikkeen erilaiset näkemykset ylittävää kristillistä sisaruutta sekä tuli ainoana naisena 1900-luvun alussa valituksi uskonnonvapauslakia valmistelevaan komiteaan. Hän työskenteli myös aktiivisesti naisvankien hyväksi, toimien muun muassa vapautuneiden vankien auttajana.

1896: Keisarillinen Suomen senaatti hyväksyi NNKY:n säännöt.

Maaliskuun 5. päivänä vuonna 1896 tsaarinaikaisen Suomen senaatti hyväksyi NNKY:n (Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry:n) säännöt – aikana jolloin naisilla ei esimerkiksi ollut oikeutta tehdä työtä ilman miehen lupaa. NNKY vastasi naisten tarpeeseen olla itsenäisiä toimijoita.

Aluksi NNKY:ssä oltiin kiinnostuneita naisten mahdollisuudesta saada hengellistä itsemääräämisoikeutta sekä hoitaa hengenelämää naisten omista lähtökohdista käsin. Pian kuitenkin heikko-osaisten hätä ja turvattomuus herätti tekemään töitä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi.

1896: Tyttötyö aloitettiin; huomio lasten tarpeissa.

NNKY:n nuorisotyö käsitti muun muassa liikuntaa, kerhoja ja partiotoimintaa.

1897: Suomalaiset alkoivat viettää NNKY:n ja NMKY:n kansainvälistä rukousviikkoa.

1900: Ensimmäinen lähetystyöntekijä valittiin. Lähetystyötä tehtiin yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa aina 1970-luvulle, jolloin painotus siirtyi kehitysyhteistyöhön.

1901: Naiset saivat täydet opinto-oikeudet yliopistossa. Opiskelu sitä ennen erillisvapaudella vuodesta 1870.

1901: Jäsenlehdet, Kotia kohti ja Mot Hemmet, alkoivat ilmestyä säännöllisesti

1902: Vierailtiin NNKY:n Maailmanliiton kokouksessa Genevessä. Suomea houkuteltiin jäseneksi.

1903: NNKY sai lahjoituksena Riutulan tilan Inarista, jonne perustettiin seuraavien vuosien aikana lastenkoti ja vanhainkoti. Myöhemmin Riutulassa keskityttiin lapsiin. Tilalla toimi muun muassa kansakoulu.

NNKY työskenteli myös esimerkiksi Tanskaan karjakoiksi muuttaneiden suomalaisten, kielitaidottomien parissa. 

1900-luvun alku: Suomen NNKY harjoitti siirtolaistyötä ulkomaille kielitaidottomina muuttaneiden nuorten naisten parissa, esimerkiksi Tanskassa (1904–1909) ja New Yorkissa (1909–1920).

1904: Helsingin NNKY:n kirjakauppa perustettiin Yrjönkadulle. Kirjakauppa palveli 60 vuoden ajan. NNKY:n julkaisutoiminta oli laajaa alusta alkaen.

1906: Naiset saivat äänioikeuden sekä oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin vuonna 1907.

1907: Käynnistettiin ensimmäiset keskustelut partion tuomisesta Suomeen.

1910: Eri puolilla Suomea oli yli 60 paikallisyhdistystä, jotka olivat syntyneet rautateiden varsille opettajien innoittamina.

1910: NNKY perusti kiertävät kirjastot. Puisiin, kannettaviin kirjakaappeihin kerättiin lahjoituksina kirjoja, jotka kiersivät paikallisyhdistyksestä toiseen ennen suomalaisen kirjastolaitoksen syntyä. Osa kirjakaapeista on uusiokäytössä Helkan Baarissa.

1913: Maaseutuyhdistysten lukumäärä ohitti kaupunkiyhdistykset, tosin jäseniä oli enemmän kaupunkiyhdistyksissä.

 


Kuvat: Suomen NNKY-liiton arkisto