Yhteystiedot | På svenska | In English | Sivukartta | Intranet
Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys

Naiset luovat turvallisen maailman.

NNKY:n talon suunnittelija Wivi Lönn

Suomen NNKY-liiton omistaman rakennuksen (Hotelli Helkan) suunnitteli yksi Suomen ensimmäisistä naisarkkitehdeista. Wivi Lönnin muistolaatta julkaistiin Suomen NNKY-liiton 120-vuotisjuhlan yhteydessä sunnuntaina 24.4.2016.

 

Opiskelu arkkitehdiksi

Wivi Mathilda Lönn syntyi 20. toukokuuta 1872 Tampereella. Hänen isänsä panimomestari Wilhelm Lönn kuoli Wivin ollessa 16-vuotias, joten taloudellisista syistä johtuen Wivi joutui jättämään koulunkäyntinsä kesken. Hän pääsi kuitenkin jatkamaan opiskelujaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla.

Vasta vuotta aikaisemmin oli teollisuuskoulujen toimintajärjestykseen tehty muutos, joka antoi naisille mahdollisuuden päästä opiskelemaan ylimääräisinä oppilaina. Wivi valmistui kahdessa vuodessa luokkansa parhaana. Tämän jälkeen vuonna 1893 hän pääsi Polyteknillisen opiston arkkitehtiosastolle, jälleen ylimääräisenä oppilaana.

Wivin aloittaessa opiskelunsa Suomessa oli valmistunut vasta kolme naisarkkitehtia. Tosin suomalainen nainen Signe Hornborg oli valmistuessaan vuonna 1890 koko Euroopassa, ellei koko maailmassa, ensimmäinen arkkitehdin ammattiin valmistunut nainen.

Samana vuonna, kun Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi (1896), perustettiin Suomeen Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Tuohon aikaan naisilla ei ollut äänioikeutta tai oikeutta tehdä työtä ilman miehen lupaa, naiset olivat monin tavoin alisteisessa asemassa miehiin nähden. Naisten kouluttautuminen oli erittäin harvinaista. Naisten opiskeluoikeuteen vaadittiin, kuten Wivin tapauksessa, erivapaus sukupuolesta. Kansainvälisen esimerkin mukaan myös Suomessa tarvittiin järjestöä, joka perustuen kristilliseen arvomaailmaan ja henkilökohtaiseen uskoon, asetti tavoitteeksi naisiin kohdistuvan työn, jossa huolehdittaisiin erityisesti tyttöjen henkisestä ja hengellisestä kasvusta ja kehityksestä itsenäisiksi naisiksi. Tarvittiin myös toimia huono-osaisten naisten ja lasten hädän lievittämiseksi ja naisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Ja toimijoina tässä työssä tuli olla naisten itse.

Ensimmäiset vuodet arkkitehtinä

Valmistuttuaan arkkitehdiksi Wivi Lönn muutti Tampereelle ja perusti siellä 1898 ensimmäisenä suomalaisena naisena oman arkkitehtitoimiston. Muutama aikaisemmin valmistunut naisarkkitehti toimi kyllä arkkitehdin ammatissa, mutta miesarkkitehdin palveluksessa.

Wivin ensimmäinen toteutunut rakennussuunnitelma oli Tampereen tyttökoulun päärakennus (1898). Kasvavaan Tampereen kaupunkiin tarvittiin lisää julkisia rakennuksia, joiden suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailuja. Kilpailut käytiin nimimerkin suojissa, joten ennen nimimerkkikuorien avaamista voinut tietää tekijän sukupuolta.

Lönn menestyi kilpailuissa erinomaisesti: vuosina 1903–1910 hän voitti viisi julkisen rakennuksen kilpailua. Helppoa töiden saanti ei kilpailujenkaan kautta ollut. Kun Aleksanterin kansakoulun suunnittelukilpailun voittajaksi paljastui Wivi Lönn, kanssakilpailijat väittivät arvostelulautakuntaa pätemättömäksi ja asiasta käytiin lehdissä julkista väittelyä. Lönnin suunnitelma kuitenkin toteutettiin. Suurimman kiistan aiheutti Lönnin ensimmäinen sija Tampereen pääpaloaseman kutsukilpailussa vuonna 1906. Voittaessaan paloaseman kilpailun Lönnin koettiin liian konkreettisesti astuvan miesarkkitehtien alueelle, naisen ei uskottu kykenevän suunnittelemaan paloaseman kaltaista miesten tilaa. Kiivaasta keskustelusta huolimatta paloasema kuitenkin rakennettiin Lönnin ehdotuksen mukaan.

Kilpailuissa menestyminen toi arvostusta ja kateutta

Kilpailuvoitot olivat tärkeitä Wivi Lönnin henkilökohtaiselle ammattiuralle; häntä alettiin arvostaa ammattikunnan täysivaltaisena jäsenenä. Samalla ne olivat kannustavana esimerkkinä naisarkkitehdeille siitä, että nainen voi menestyä arkkitehtina.

Mutta voitot aiheuttivat myös ongelmia Lönnin suhteessa ammattiveljiin. Tampereella työskenteli tuolloin useita arkkitehtejä, mutta Lönn oli suurimman osan aikaa ainoa nainen. Muut tamperelaiset (mies)arkkitehdit eivät näytä pitäneen naisen toimimista arkkitehtinä sinällään sopimattomana, mutta ammatissa pärjäämistä kyllä. Viemällä työtehtävät miesarkkitehtien nenän edestä Lönn oli todellinen ammatillinen uhka. Mieskollegoiden toive oli, että, että Lönn naitaisiin pois kilpailemasta ja voittamasta.

Wivi Lönn eli kuitenkin elämänsä naimattomana ja lapsettomana. Tämä mahdollisti hänen kokonaisvaltaisen omistautumisensa työtehtäviin. On vaikea kuvitella, miten hän olisi voinut yhdistää arkkitehdin uran ja äitiyden velvoitteet aikana, jolloin tällainen naisten kaksoisrooli koettiin vieraaksi ja miltei sopimattomaksi. Lisäksi vuoteen 1930 saakka avioliitto saattoi vaikeuttaa naisen ammatissa toimimista myös siksi, että vasta silloin tuli laki, joka antoi aviovaimolle oikeuden hallita omaisuuttaan.

Wivi Lönnistä NNKY:n talon arkkitehti

Samaan aikaan NNKY teki kyllä paljon työtä naisten hyväksi. Yhdistys julkaisi useita naisille suunnattuja lehtiä, joissa opastettiin naisia hengellisissä ja maallisissa asioissa. Perustettiin koteja työtä etsiville naisille sekä naistyöläisille, joilla oli kovin kovat olosuhteet heidän muutettuaan yksin maalta kaupunkeihin. Lisäksi NNKY:ssä tarjottiin naisille apua ja opastusta esimerkiksi lukemisessa ja laskemisessa sekä opetettiin ompelemista ja vaatehuoltoa.

1910-luvun Wivi Lönn asui Jyväskylässä, jossa hän suunnitteli lukuisia eri rakennuksia Johan Parviaisen Tehtaille Säynätsaloon, muun muassa toimistotalon, lastentarhan, koulun, vanhainkodin, sairaalan ja henkilökunnan asuntoja. Lisäksi hän suunnitteli monia huviloita Jyväskylän seminaarimäelle. NNKY:lle merkityksellistä oli, että Jyväskylässä Wivi Lönn tutustui Johan Parviaisen tyttäreen Hanna Parviaiseen.

1910-luvulla NNKY:ssä alettiin miettiä oman talon rakentamista ja 1920 saatiin ostettua tontti. Alkoi varainkeruu rakennuskustannusten kattamiseksi. Merkittävän lahjoituksen rakennustöihin teki Hanna Parviainen.

Vuonna 1918 Helsinkiin muuttanut Wivi Lönn sai NNKY:n rakennuksen suunniteltavakseen. Rakennukseen tuli opiskelijoiden ja virkanaisten koti, hospitsi, ruokala, pesula, leipomo, leipämyymälä ja kahvila. Lisäksi taloon sijoittui NNKY:n keskustoimisto ja juhlasali. Rakennus valmistui vuonna 1928. Kauppaneuvos Hanna Parviainen ja Wivi Lönn saivat asuttavakseen rakennuksesta huoneiston kiitokseksi huomattavasta rahalahjoituksesta ja suunnittelutyöstä.

Wivi Lönnin merkitys Suomen Naisarkkitehtien Yhdistykselle

Wivi Lönn ja Aili-salli Ahde (myöhemmin Ahde-Kjäldman), joka oli Wivi Lönnin apuna tätä rakennusta suunniteltaessa, liittyvät oleellisesti myös Architectan eli Suomen Naisarkkitehtien Yhdistyksen historiaan. On todella perusteltua, että Architecta on mukana tässä Wivi Lönnin muistokilven toteuttamisessa. Architectan syntysanat lausuttiin Wivi Lönnin 70-vuotis syntymäpäivillä toukokuussa 1942. Juhlissa oli koolla suuri osa Suomessa siihen mennessä valmistuneista noin sadasta naisarkkitehdista. Wivi Lönn oli heille idoli Suomen ensimmäisenä itsenäisenä ja miehisellä alalla menestyneenä arkkitehtina. Juhlien aikana tuli ilmeiseksi tarve perustaa naisarkkitehdeille oma järjestö, jonka tehtävänä olisi naisarkkitehtien yhteen kokoaminen ja virkistäminen, ammatillinen tukeminen ja kehittäminen. Architectan perustajajäsenenä ja ensimmäisenä puheenjohtaja toimi Aili-Salli Ahde-Kjäldman, Wivi Lönnistä tuli ensimmäinen kunniajäsen.

Wivi Lönnin merkitys suomalaiselle arkkitehtuurille

1930-luvusta eteenpäin Wivi Lönn keskittyi enemmän matkusteluun kuin uusien töiden suunnitteluun. Viimeisimpänä työnään Lönn suunnitteli vielä vuonna 1945 Tähtelän observatoriorakennukset Sodankylään. Tuolloin Wivi Lönn oli jo 73-vuotias. Lönnille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959, jolloin hänen elämäntyönsä arkkitehtina jo tunnustettiin. Wivi Lönn kuoli vuonna 1966 94-vuotiaana. Hänet on haudattu Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle.

Wivi Lönnin merkitys suomalaiselle arkkitehtuurille on ollut merkittävä. Wivi Lönn suunnitteli lukuisia arkkitehtuuriltaan hyvin korkeatasoisia rakennuksia eri puolille Suomea: kouluja ja tai muita julkisia rakennuksia, liike- ja asuintaloja, yksityiskoteja ja huviloita. Samoin hänen merkityksensä tienavaajana ja esikuvana naisille on ollut erittäin tärkeä. Hän näytti mallia miten nainen voi tasavertaisena toimia ja menestyä niin kovin miehisellä alalla kuin rakentaminen.

On hienoa, että Wivi Lönn saa vihdoin muistolaattansa Helsinkiin. Ja on todella sopivaa, että laatta kiinnitetään nimenomaan tähän Wivi Lönnin suunnittelemaan rakennukseen, nykyiseen Hotelli Helkaan, jossa Wivi Lönn asui 38 vuotta. Sen lisäksi että laatta kunnioittaa merkittävää suomalaista arkkitehtia, laattaan sisältyvä naisprofiili tuo esiin myös sitä merkittävää työtä, mitä NNKY:ssä on 120 vuotta tehty suomalaisen naisen eteen. Kannustakoon ja muistuttakoon se meitä, että tämä työ on tärkeää ja se on vielä kesken. Tien avaajia, kuten Wivi Lönn tarvitaan edelleen. Naisten järjestöt, kuten NNKY ja Arhitecta ovat aina tarpeen, totesi muistolaatan suunnittelukilpailun toteuttanutta Arhitectaa edustanut Maria Ailio muistolaatan julkaisutilaisuudessa pitämässään puheessa

 

Maria Ailio,

Architecta ry, palkintolautakunnan puheenjohtaja