Sylvi-projektin taustaa

Tyttöjen kasvaminen ja kulttuurit

Monikulttuurisessa tyttötyössä tyttöjen vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Pukeutumiseen, seurusteluun ja uskontoon liittyvät asiat ovat aiheuttavat helposti konfliktitilanteita maahanmuuttajaperheen vanhempien ja kahden kulttuurin ristipaineiden keskellä elävien tyttöjen välillä. Nuoret ovat oppineet paremmin suomea ja päässeet vanhempiaan paremmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhempien voi olla vaikeaa ymmärtää ja saada todellista käsitystä itselleen, minkälaista nuoren elämä suomalaisessa yhteiskunnassa on. Nuorten parissa työskentelevien ja maahanmuuttajavanhempien välillä tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja toisaalta nuorisotyönpariin tarvitaan myös maahanmuuttajataustaisia aikuisia.

Maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen

Maahanmuuttajanaisten tietoja, taitoja ja kokemuksia osataan nykyään jo arvostaa enemmän kuin aikaisemmin, mutta vaikka maahanmuuttajanaiset ovat jo monissa projekteissa mukana, he tulevat harvemmin kutsutuiksi asiantuntijaluennoitsijoiksi julkisiin tilaisuuksiin.

Aihetta pohtinut keskustelufoorumin työryhmä haluaisi, että järjestötoiminnassa maahanmuuttajat voisivat kokea olevansa tasavertaisia suomalaisten kanssa samalla kun työtä tulisi tehdä myös suomalaisten asenteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamalla. Järjestöjen pitäisi avautua kaikille maahanmuuttajille, eikä järjestöosallistumisen pitäisi edellyttää esim. hyvää suomen kielen taitoa.

Järjestöillä on usein kiitettävästi koulutustarjontaa maahanmuuttajille, mutta koulutusta järjestettäessä olisi aiheellista entistä paremmin ottaa huomioon myös maahanmuuttajien aikaisempi koulutus. Viranomaisten vaikeaselkoinen kieli voi olla esteenä maahanmuuttajien yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja järjestöillä olisi edellytykset tarjota koulutus- ja tukitoimia vastaamaan myös tähän tarpeeseen. Järjestöt voisivat ottaa myös entistä aktiivisemman roolin työn tarjoajina maahanmuuttajille, "tekemällä työtä oppii" -periaate toteutuu hyvin vapaaehtoistoiminnan kautta.

Palvelujen tarve ja tarjonta

Maahanmuuttajien on vaikea kieliongelmien takia saada palveluista kokonaisvaltaista tietoa. Verkostot, jotka on tehty suomalaisille, eivät toimi, kun kyseessä on muualta tullut palvelujen käyttäjä. Palveluiden käytössä maahanmuuttajat tarvitsisivat toisista maahanmuuttajista vertaisohjaajia, joita joissakin suuremmissa kaupungeissa jo onkin. Maahanmuuttajien erityiskysymyksien ratkaisemisessa vaaditaan usein useita eri virastoja tai palvelun tarjoajia, jolloin vertaisohjaaja voi auttaa maahanmuuttajaa muodostamaan kokonaiskuvan tarjolla olevista palveluista ja hakemaan apua oikeista paikoista.

Palveluja kehitettäessä tulisi myös maahanmuuttajanaiset ottaa mukaan kehitystyöhön. Tasa-arvon, syrjimättömyyden ja monikulttuurisuuden pitäisi toteutua kaikissa julkisissa palveluissa.
Kantasuomalaiset ja maahanmuuttajanaiset pitäisi saada samojen aktiviteettien pariin, jotta kulttuurisidonnainen arkielämä voisi tulla puolin ja toisin tutuksi. Maahanmuuttajanaisten käyttämättömät resurssit tulisi saada käyttöön. Maahanmuuttajalapsille voitaisiin esimerkiksi tarjota enemmän läksytukea,
jossa opettajina olisi myös lasten äidinkieltä taitavia maahanmuuttaja-aikuisia.